Persialainen - Tietoa kissarodusta

Räätälöidyllä ravinnolla on keskeinen rooli persialaisen terveyden ja kunnon ylläpitämisessä. Ruoka antaa energiaa elintoiminnoille, ja kissojen täydellisen ravitsemuksellisen koostumuksen tulee sisältää mukautetusti tasapainoisesti ravintoaineita. Kun ruokit niitä tällä tavalla, takaat juuri sopivan ruokavalion, joka ei ole ravintoaineiltaa puutteellinen eikä liiallinen, sillä molemmilla voi olla haitallisia vaikutuksia kissan terveyteen.

Virtsateiden hyvinvoinnin vuoksi puhdasta, raikasta vettä tulisi aina olla saatavilla. Kissat ovat myös luonnollisesti sopeutuneet syömään pieniä annoksia 7–10 kertaa päivässä. Kun persialaiselle kissalle annetaan suositeltu nappula-annos kerran päivässä, kissa säätelee itse omaa kulutustaan.

Seuraavat suositukset koskevat terveitä eläimiä. Jos kissallasi on terveysongelmia, keskustele asiasta eläinlääkärin kanssa. Hän määrää kissalle erityisruokavalion.

Kasvu on tärkeä vaihe kissanpennun elämässä. Se on isojen muutosten, löytöjen ja uusien kohtaamisten aikaa. Energian suhteen persialaispennun energia-, proteiini-, kivennäisaine- ja vitamiinitarpeet ovat paljon suurempia kuin aikuisen kissan. Ne tarvitsevat energiaa ja ravintoaineita kehonsa ylläpitoon mutta myös sen kasvuun ja kehittymiseen. Kissanpentu kasvaa kahdessa vaiheessa:

Rakennusvaihe – syntymästä 4 kuukauteen:

Vieroituksessa kissanpentu siirtyy nestemäisestä ravinnosta eli emon maidosta kiinteään ruokaan. Jakso vastaa luonnollisesti maitohampaiden vaihtumista 3–6 viikon iässä. Tässä vaiheessa kissanpennut eivät pysty vielä pureskelemaan kunnolla, joten pehmeä ruoka (kostutetut nappulat tai mukautettu märkäruoka) auttavat siirtymään nesteistä kiinteään ruokaan.

4–12 viikkoa syntymän jälkeen luonnollinen immuniteetti, jonka kissanpentu saa emon terni- eli ensimaidosta, heikkenee, kun taas kissanpennun immuunijärjestelmä kehittyy vähitellen. Tämä kriittinen aika, jota kutsutaan immuniteettiaukoksi, vaatii antioksidanttiyhdistettä, mukaan lukien E-vitamiinia, tukemaan pennun luonnollista vastustuskykyä.

Kissanpennut käyvät läpi voimakkaan ja erityisen herkän kasvujakson, jonka aikana ne ovat alttiita ruoansulatushäiriöille. Niiden ruokavalion ei pitäisi silloin sisältää vain runsaasti energiaa välttämättömien kasvua koskevien tarpeiden täyttymiseksi vaan myös hyvin sulavaa proteiinia pennun vielä kehittymässä olevalle ruoansulatusjärjestelmälle. Myös prebiootit, kuten frukto-oligosakkaridit, voivat tukevat ruoansulatuskanavan terveyttä tasapainottamalla suolistoflooraa. Lopputulos? Ulosteen jatkuvasti hyvä laatu.

Kissanpennun ruoan tulee sisältää omega 3 -rasvahappoja eli EPAa ja DHA:ta, jotka auttavat tukemaan hermoston ja aivojen asianmukaista kehitystä.

Vahvistuminen ja tasapaino – 4 kuukaudesta 12 kuukauteen:

Neljännestä kuukaudesta alkaen kissanpennun kasvu hidastuu, joten vähärasvaisempaa ruokaa suositellaan. Tämä on erityisen tärkeää sen jälkeen, kun kissa on steriloitu.

4–7 kuukauden iässä kissanpentujen maitohampaat putoavat ja korvautuvat pysyvillä hampailla. Kun täysikasvuisen hampaat ovat puhjenneet, kissanpennun tulee syödä nappuloita, jotka ovat tarpeeksi suuria rouskuteltaviksi.

Persialaispentujen immuunijärjestelmä kehittyy vähitellen 12 kuukauden ikään asti. Antioksidantit, mukaan lukien E-vitamiini, voivat auttaa tukemaan pennun luonnollista vastustuskykyä tuossa suurten muutosten, seikkailuiden ja uusien tuttavuuksien vaiheessa.

Ruoansulatuskanava kehittyy asteittain ja saavuttaa täyden kypsyyden 12 kuukauden iässä. Tällöin kissa pystyy syömään täysikasvuisten ruokaa.

Aikuisten persialaisten tärkeimmät ravitsemukselliset tavoitteet ovat seuraavat:

Ihon terveyden ja pitkän ja runsaan turkin kauneuden säilyttäminen kohdennetuilla ravintoaineilla, jotka vahvistavat ihon muodostamaa luonnollista suojaa ja voimistavat turkin väriä, kiiltoa ja pehmeyttä Turkin hoitamisen aikana nieltyjen karvojen poistumisen stimuloiminen valituilla kuiduilla, jotka auttavat vähentämään karvapallojen muodostumista. Sisäkissoina persialaiset ovat suhteellisen passiivisia ja saattavat viettää yli 30 tuntia viikossa hoitaen silkkistä turkkiaan, joten ne kärsivät usein karvapalloista

Virtsateiden hyvinvoinnin ylläpitäminen. Persialaisten virtsaelimet toimivat erityisellä tavalla, joka tekee niistä muita kissoja alttiimpia munuaiskivien kehittymiselle

Optimaalisen ruoansulatuksen tukeminen ja suolistoflooran tasapainottaminen hyvin sulavien proteiinien ja prebioottien avulla

Ruoan koon, muodon ja rakenteen sopivuuden varmistaminen kissan syömistekniikan kannalta – kissa nostaa ruoan suuhunsa kielen alapinnan avulla. Persialainen on lyhytkalloinen rotu, jolla on lyhyt leuka, leveä, pyöreä pää ja litteä sivuprofiili.

Ruoan muodon tulisi maksimoida kosketus kieleen ja parantaa siten tarttumapintaa, jotta kissan on helpompi saada ruoka suuhunsa.

Ikääntyneellä eli yli 12-vuotiaalla kissalla voi joskus olla imeytymisvaikeuksia. Ikääntyvän kissan painon ylläpitämiseksi ja puutosten vähentämiseksi kissalle tulisi antaa erittäin sulavaa ruokaa, joka on täynnä välttämättömiä ravintoaineita.

Ikääntyessään kissat kärsivät yhä useammin hammasongelmista, ja joillakin ikääntyneillä kissoilla maku- ja hajuaisti voivat myös heikentyä, mikä voi vähentää ruokahalua. Jotta ne syövät jatkossakin riittävästi, nappuloiden muodon, koon ja kovuuden – eli rakenteen – pitää sopia niiden ehkä entistä hauraammille leuoille.

Huomaa, että myös ikääntyvän kissan optimaaliseen energiatasoon vaikuttaa kissan yksilöllinen elämäntyyli. Säännöllisesti ulkoilevalle seniorikissalle sopii ruokavalio, jonka rasvapitoisuus on hieman suurempi. Toisaalta ikääntyminen ei vähennä sisäkissan lihomisen riskiä. Tällaisen lemmikin kalorimäärää on yhä seurattava tarkasti. Siksi kohtalaisesti rasvaa sisältävä ruoka voi olla sopivin.